Skip to main content

Suomen Porsche klubi perustettiin 1971 muutaman merkistä kiinnostuneen henkilön ja silloisen maahantuojan yhteistyönä. Aika oli otollinen, sillä Porsche oli tuolloin ns. prototyyppi-sarjojen valtias ja sitä nimenomaan suomalaisten kuljettajien voimakkaalla myötävaikutuksella. Leo Kinnunen ja Hans Laine olivat tuolloin kuumia nimiä ja venyttivät Porschen käyttöaluetta suomalaisille tyypillisellä tavalla aina ralliin saakka. Jo aiemmin Pauli Toivonen oli osoittanut Porschen potentiaalin mm. Monte Carlossa.

Ennen pitkää vaikenemistaan TV:kin oli näyttänyt kuvaa Keimolan moottoriradalta, missä Antti Aarnio-Wihuri ja Olli Lyytikäinen ja/tai Reijo Merisalmi Porscheillaan tekivät kuvalle hallaa voittamalla yksitoikkoisen ylivoimaisesti kisan kuin kisan. Nämä olivat tapahtumia, jotka tekivät Porschesta voittamattoman urheiluauton perikuvan.

Vuonna 1963 päättyneiden Eläintarhanajojen myötä oli saatu jo pieni vihi tulevasta; malli 356 ruotsalaisten ja suomalaisen Broman’n toimesta oli esiintynyt vahvasti. Mutta vuonna 1971 urheiluautoilun äärimmäistä pintavaahtoa oli mallit 908 ja 917 eri versioinaan ja siis suomalaisten käsissä maailman suurilla estradeilla.Alussa Porsche klubin toiminta oli impulsiivistä ja siinä toteutettiin samoin ajattelevien yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisäämisen ajatusta korostuneesti. Se sinällään oli ymmärrettävää silloisessa erityisen korostuneen autonvastaisessa ilmapiirissä. Samalla muotoutui kuitenkin pohja niille traditioille ja tapahtumille, jotka nykyään muodostavat klubin toiminnan rungon.

Klubitapaamisissa käsiteltiin jotain erityistä ajankohtaista aihetta, sen yksityiskohtia ja erityispiirteitä. Tehtaan uutuudet ja niissä käytety teknilliset innovaatiot analysoitiin tarkasti. Myös eri malleihin kuuluvat persoonallisuus- piirteet tulivat toisten kokemusten myötä kaikkien omaisuudeksi. Kokoontumiset tapahtui klubin jäsenten kotona tai maahantuojan tiloissa, ja niissä oli paljon nostalgiaa herättävää tunnelmaa.Vuonna 1977 monet asiat joutuivat uudelleenarvioinnin kohteeksi kun, kun merkin maahantuonti jäi modernisti ilmaistuna "kellumaan". Joku ei tuntunut ymmärtävän oheismarkkinapotkun arvoa. Alkoi kahdeksan vuotta kestänyt korpivaellus ilman virallista maahantuojaa. Tässäkin tilanteessa Porsche klubi mukautui toimintaympäristön edellyttämään muotoon; alkoi ylläpitämisen ja rakentelun aikakausi.

 

Kun jokainen maahan tullut uusi auto oli sisäpiirin sensaatiouutinen, tuntui tärkeältä, ettei yksikään auto pääse häviämään. Tapahtui mitä hyvänsä auto syntyi aina uudelleen. Tältä jaksolta on se rakentamisen perinne, joka vieläkin elähdyttää monia jäseniä. Joistain saattaa tuntua suorastaan paradoksaaliselta, mutta tuohon aikaan osunut autoa vähemmän hellivä rallicrossin kultakausi Juha Miettisen kolmine Porschella ajettuine Suomen mestaruuksineen piti henkeä yllä. Huippua oli Matti Alamäen Euroopan mestaruus.

Myös liikenteen ja ajamisen taitojen jatkuva kehittäminen on kuulunut klubin toimintaan kiinteänä osana. Alkuaikoina aihepiiriin kuuluvia tilaisuuksia pidettiin satunnaisesti ratapäivien nimikkeellä joko yksin tai jonkun muun harrasteklubin kanssa. Sittemmin ajatusta on kehitetty edelleen. Monena talvena Porsche klubilaiset ovat saaneet tiukan paketin talviajo opetusta liukkaan ajon kurssilla, johon on ympätty myös liikennetilanteisiin soveltuva ennakoivan asennoitumisen aspekti. Kesällä taas on paneuduttu eri moottoriradoilla auton hallinnan ja rata-ajon perusoppeihin maan parhaiden opettajien opastuksella. Tämän kylvön seurauksena virinneen kilpailuvietin purkautumistieksi on luotu Porsche Slalom Cup, jossa osakilpailusarjan puitteissa päästään tositoimiinkin.

Koko toiminnan ajan Porsche klubilla on ollut kiinteät ja toimivat yhteydet Porsche tehtaaseen. Klubi on vieraillut Stuttgartin tuotantolaitoksilla ja Weissachin tutkimus- ja kehityskeskuksessa. Tälläinen vierailu on toteutettu noin joka kolmas vuosi ja joka kerta meitä on pidetty kuin piispaa pappilassa. On vaikea sanoa johtuuko se suomalaisten erityisestä asemasta tehtaan kilpailuhistoriassa, vai onko se vaan normaali käytäntö, mutta ohjelma on joka kerran erilailla täysipainoinen ja siellä tuntee todella olevansa tervetullut.Ajoittain klubi on myös tehnyt matkan johonkin ulkomaiseen autourheilun suurtapahtumaan. Yhdeksänkymmentäluku on merkinnyt yleisen trendin mukaisesti kansain-välistymisen buumia myös Suomen Porsche klubille. Nopeaan tahtiin on lavennettu kosketuspintaa sekä ruotsalaisiin, eurooppalaisiin että koko maailman Porsche harrastajiin.

Osallistumalla eri tapahtumiin meillä on ollut mahdolluus oppia muiden aktiviteeteistä ja saada ensikäden tuntumaa siitä, kuinka Porsche laatua lavennetaan harrastustoimintaan. Ja vastavuoroisesti maailma lähestyy myös meitä: vuonna 1995 klubin esiintyminen DTM kilpailujen yhteydessä antoi hyvää esimakua tulevasta. Vuonna 1985 Porschella oli taas virallinen edustus Suomessa.Merkin markkinointikonseptin mukaisesti Porsche autojen jälleenmyynti toimii nykyisin nimellä Porsche Centre Helsinki ja vuonna 1992 muuntautunut edustuspiste on siitä alkaen ollut klubin merkittävin yhteistyökumppani. Maahantuonti tapahtuu edelleen nimen Oy Auto Carrera Ab alla. Kasvanut Porsche kanta on tuottanut myös markkinoille myös muita merkille joko kokonaan tai osittain omistautuneita yrityksiä luoden kaupalliselle kentälle lisää markkinatalouden piirteitä.

Suomen Porsche klubi toivottaa riippumattomana harrastajien yhteenliittymänä tervetulleiksi kaikki merkin perinnerikkaan tradition hengessä työskentelevät.

Tule sinäkin osaksi Porsche-perhettä, vain siten tutustut koko juoneen.

Tervetuloa Porsche klubiin!

Tapio Rytilä,
tammikuu 1996